Asunnosta

Etsin ensisijaisesti kaksiota, koska se olisi sopinut varsin hyvin tähän projektiasumiseeni, mutta sopivaa ei oikein tahtonut löytyä. Etuovi.com:ia selatessani törmäsin useamman kerran kaksion hinnalla myynnissä olevaan kolmioon aivan Kouvolan keskustassa. Aloin miettiä että eihän lisätilasta olisi koskaan haittaa, varsinkin jos siitä ei aiheudu lisäkustannuksia. Tässä kohteessa oli myös hyvin kohtuullinen hoitovastike. Päätin soittaa välittäjälle ja käydä tutustumassa asuntoon, koska myyntiesitteen valokuvista ei oikein selvinnyt minkälaisesta kohteesta on kysymys.

Totuuden nimissä on sanottava, ettei ensimmäinen käynti asunnossa ollut  "rakkautta ensisilmäyksellä". Asunto oli todellakin alkuperäiskunnossa. Asunnon alkuperäisen omistajan perikunta (tytär) myi asuntoa, mutta oli päättänyt yrittää myydä sen remontoimattomana. Myyntiesitteen termi "remonttitaitoiselle" sai konkreettisen muodon. Asunto oli kyllä ihan asuttavassa kunnossa, eli pakkohan ei olisi tehdä mitään remonttia, mutta kuvista selviää, että ehkä jotain kannattaisi tehdä.

Tässä huoneessa on toiminut parturi-kampaamo

 Tähän väliin on todettava, että tällä kokemuksella blogin kirjoittamisessa on vaikeinta näiden kuvien asettelu, ei blogiviisaiden markkinoima nimivalinta, eikä sisällön tuottaminen. Eli sori näistä, yritän opetella.. Käsittämättömän tuskallista.

Alkuperäistä

Varmaankin pitkäaikaisen Amerikanautoharrastuksestani vuoksi näin asunnossa paljon hyvää ja mielikuva valmiista, itseäni miellyttävästä asunnosta jäi pyörimään mieleeni. Näin jo hieman jälkikäteen tunnistan tilanteessa samankaltaisia piirteitä kun näen jonkin autoprojektin. Vaikka autonromun läpi kasvaisi paksu Karjalan mänty ja kaikki metsän elävät olisivat raadossa pitäneet korteeriaan, niin käsittämättömällä tavalla mieleeni hiipii mielikuvat mahdollisuuksista, joita kanssaihmisten täydellisenä romuna pitämään autoon sisältyy. Mitä sitä voisikaan tehdä, miltä se valmiina näyttäisi, mitä osia siitä tai siihen voisi käyttää, mitä siitä pitäisi muuttaa jne. Silloin ei ajatella työn tai kustannusten määrää, valitettavasti.

Tein tarjouksen asunnosta laskeskeltuani mahdollisia kustannuksia remontteineen, mukaan lukien tuleva putkiremontti. Päädyin siihen, että ei tässä voi konkurssi tulla ja asumiskustannukset pysyisivät joka tapauksessa kohtuullisina.


Ensimmäinen tarjous, jossa en ihan kehdannut toteuttaa TV:stä tutun huutokauppakeisarin filosofiaa, ei johtanut vielä kauppoihin, mutta toisaalta en ollut niin ajatellutkaan. Sainpahan tietää mikä oli myyjän ajatus hinnasta. Viikon verran kauppaa hierottiin ja lopulta päädyttiin mielestäni ja toivottavasti myös myyjän mielestä kohtuulliseen hintaan. Niinpä minusta tuli aiemman "miljoona-asunnon" kolmas (perikunta, joka on asunut lapsuutensa asunnossa, mukaan lukien) omistaja.

Ei ne asunnot ole olleet halpoja ennenkään ja ihan hyvä kannustava maksutapa rakentajalle