Suunnitelmasta 2

Ai asbestikartoitus, vuoden 2016 alusta pakolliseksi tullut toimenpide 1994 tai aiempiin rakenteisiin kajoavalle rakennuttajalle/rakentajalle.. Siis mitä, eli lähes kaikki materiaalit? Kaakelit, laastit, tasoitteet, muovimatot jne.
Ymmärrän, että asbesti on vaarallista varsinkin pitkäaikaisissa altistuksissa, mutta kun nyt itse sattuu olemaan sitä ikäluokkaa, joka on hitsannut asbestihanskat kädessä, tiivistänyt mopon pakoputkia asbestinauhalla, leikannut kiukaan taakse palosuojaa asbestilevystä ja puhallellut vielä asbestia sisältäviä jarruja paineilmalla puhtaaksi, niin kai se vaarantunne on itsellä vaan hämärtynyt. Jos nyt muovimaton reunaa nostaa, ei kai se nyt niin vaarallista voi olla?

No tehtävähän se asbestikartoitus on. Ei niitä remontteja voi taloyhtiössä salassa tehdä. Enkä haluakkaan, viisaammat ovat miettineet miten on hyvä.
Sitten taas nettiä selaamaan, ei varmaan voi olla kovin kallista.
No eipä, käynti ja raportti noin 250-300€ ja jokainen testi noin 130€, siis vaihdan kaakelit (laasti+kaakeli) ja muovimatot (matto+liima) sekä puran seinän (laasti + pinnoite). 300€+130€+130€+130€+130€+130€+130€= jep jep.
Ja sitten jos on asbestityö, eli vielä ilmanpuhtaudenmittaus lopuksi= 160€-190€

Firmoja onneksi löytyy tekemään. Yksi oli palvelultaan muita parempi (nimen laitan tänne kunhan ensin kysyn heiltä luvan). Näytteen analysointiin menee 3-4 päivää. Asbestitöistä on tehtävä ennakkoilmoitus AVI:on seitsemän päivää ennen työn aloittamista.

Samalla jännitin tarjouspyyntöjen vastausten tulvaa muuttopalveluista, sähkötöistä ja seinän purkamisesta. Tyhjensin sähköpostiani, että vastaukset varmasti mahtuvat. Voinpahan tehdä oman osani, että Suomessa ja ennen kaikkea Kymenlaaksossa olisi parempi työllisyys. Suomi nousuun!

Onneksi en hengitystä pidätellyt odottaessani, olisi saattanut happikato yllättää.
Muuttopalvelut kilpailutin oikein erillisillä nettisivuilla, jossa mainostettiin kymmenien kuljetusliikkeiden odottavan juuri minun muuttokeikkaani, no eivät odottaneet. Kaksi vastausta, toinen paikallinen (nimen laitan tänne, kunhan olen heiltä kysynyt luvan), ja toinen Päijät-Hämeen puolelta. Molemmilla yrityksillä on tuntihinnoittelu, kaksi miestä ja auto noin 100€-110€/h. Veloitus alkaa kun miehet ja auto lähtevät liikkeelle. Molemmissa yrityksissä oli hyvä palvelu. Päädyin paikalliseen. Sovittiin ehdollisena, että auto ja miehet Kämp Kouvola 1.0 edessä 14.12.2016 klo 1500 Lupasin maksaa kahdesta tunnista, menipähän tunti tai kolme. Varmistussoitto 28.11.2016 aamupäivällä, koska lunastuslauseke.

Seinänpurkutyöt, kaksi vastausta ja sitten työmaata katsastamaan.
Ensimmäinen firma, hyvä palvelu, ei ole lupia jos kyseessä on asbestityö. Arvio, että 3-4 päivää menee ja sitten on vielä työmaan perustaminen päälle. Tarjous tuli seuraavana päivänä 3300€ ja vielä yksityishenkilönä vihaamani alv 0%. Eli oikeasti yli 4000€. Tuli mieleen vanha kännykkämainos, ihanan kallista. Näinköhän jää seinä kaatamatta?

Toinen firma, hyvä palvelu, on luvat tehdä asbestityönä jos tarve, asbestikartoituksen näytteet samalla arviointikäynnillä. Arvio, että enintään 1-2 päivää menee. Tarjous tuli seuraavana päivänä. Jos ei asbestityö niin hinta n.1700€ sisältää alv:n. Jos asbestityö silloin n. 2500€. Arvannette arvon lukijat kumman valitsin (Firman nimen laitan tänne, jos se heille sopii)?
Yrityksen kanssa sovittiin, että asbestikartoitusnäyte lähtee soitostani 28.12.2016 maanantaiaamuna, koska lunastuslauseke.

Sähkötyöt, jokaisen valitsemani yrityksen sivulla mainostettiin, että he tekevät kaikenlaiset muutos- ja saneeraustyöt, kaikki käy ja vastaukset tarjouspyyntöihin heti seuraavana päivänä. No ei tullut seuraavana eikä sitä seuraavana päivänä, eli ei yhtään vastausta. Uusi kierros, kauniilla kielikuvilla pyysin, että vastaisivat edes, että kiitos, mutta ei kiitos jos ei ole aikaa tai halua tehdä minun tilaamiani töitä ja mielestäni jo alkeelliseen asiakaspalveluun kuuluisi antaa joku vastaus. No ei näiden yritysten mielestä kuulunut, eli ei vastauksia, ravistelin sähköpostiani, ettei vaan vika olisi minun päässäni. Neljäntenä päivänä sain soiton yhdestä sähköalan yrityksestä ja samalla pahoittelut, että vastaaminen oli viivästynyt, Työmaan katselmus sovittiin ja tehtiin, kerroin aikataulusta ja työstä sovittiin ehdollisena. Varmistussoitto 28.11.2016 aamupäivällä, koska lunastuslauseke.

Jäi kyllä hieman outo tunne näistä "kilpailutuksista". Aika kaukana tuntuu todellisuus olevan siitä mitä yritykset nettisivuilla lupaavat. Elänköhän minä jossain kuplassa kun olen kuvitellut suomalaisten yritysten olevan luotettavia ja lupaustensa mittaisia. Olen todella pettynyt yritysten suhtautumiseen lupauksiinsa ja asiakaspalveluun.
Toisaalta olen positiivisesti yllättynyt valitsemieni yritysten toiminnasta, ainakin tähän saakka, varsinaiset työthän on vielä edessäpäin... eli to be continued

Tulipa pitkä vuodatus. Blogiviisaiden mukaan aivan liian pitkä  ja taaskaan en saanut yhtään hauskaa kuvaa tänne. Olen kohta osannut tehdä kaikki virheet, joista viisaammat varoittelevat. Pahoitteluni ja yritän ottaa opikseni.
Tämän kertainen päivitys olisi muuten sopinut sisältönsä puolesta paremmin vuodatus.net-sivustolle.

Suunnitelmasta 1

Kun kauppakirjat oli kirjoitettu, niin oli aika mennä tutkiskelemaan tarkemmin ostosta, tai tässä vaiheessa vielä mahdollista ostosta, koska lunastuslauseke.

Tämä vaihe toi elävästi mieleen taas vanhojen autojen harrastuksen. Karjalan mänty on sahattu, romu raahattu tien varteen myyjän traktorilla ja työnnetty poikaporukalla trailerille, pitkän kotimatkan jälkeen kotitallissa alkaa ihmettely, mitähän sitä tuli ostettua, mihin sitä on rahansa tärvännyt ja olikos tässä nyt mitään järkeä jne. Toiset kuulemma kokevat saman tunteen shoppailun jälkeen.

No hankittu mikä hankittu, eikun hommiin, eli suunnittelu käyntiin.
Ensin tuntui, että eihän tästä mitään saa, tai jos vaan nuo kaapit maalaisi kun nuo seinätkin on kivestä tai tiilistä, ei kai niitä kaataa voi? Liekö nuo kantavia seiniä, varmaan maksaa kauheasti jos tuon purkaa. No tapetit ainakin pois ja uutta tilalle, se osataan ihan itse. Lattiat vaihtuu varmasti, sekin osataan, laminaattia vaan. Kaikki seinät ja katto maalataan. Jospa tämän joku vielä lunastaisi, koska lunastuslauseke. No jos kuitenkin tuon yhden seinän kaataisi, se ei voi olla mahdottoman kallista, ai niin mut siellä kulkee nuo sähkötkin. Astianpesukone ei muuten sit mahdu minnekkään, tai hei tänne kaappiin mahtuis! Jospa vaan entisöisi tämän. Paljonkohan tästä sais jos yrittäis myydä? Jospa tämän joku vielä lunastais, koska lunastuslauseke. Hyvä tästä tulee, ei oo mikään pakko tehdä kaikkea kerralla, pikkuhiljaa.


Mitä muuten aattelit kun ostit tämän? Ehkä herättävin Karjalan kotijoukoilta tullut huomio... Öö, että jos vähä remppais ja ja..

Eikun nettiin ja Pinterestiä selaamaan, ja katselemaan ideoita mitä sitä voisi tehdä. Ja kiviseinän kaadosta tietoa etsimään, kun siinä seinässä kulkee sähkötkin. Eli tässä vaiheessa ei todellakaan ollut visio kirkkaana mielessä miten tässä edetään.

No kyllähän ne asiat sitten onneksi alkoi valkenemaan. Käynti alakerran naapurin luona auttoi luomaan uskoa:
"Iltaa, olen ehkä ostanut tuon teidän yläpuolella olevan asunnon ja ajattelin vähän remontoida, mut en yhtään tiedä miten tuon keittiön tekisin. Näin sattumalta tuolta teidän ikkunasta, että teillä on tehty tuollainen seinämuutos, Saisinko tulla katsomaan?" Alakerran naapuri esitteli mielellään tehdyt muutokset ja käytiin vielä porukalla ihmettelmässä minun ostostani, tai siis mahdollista ostostani, koska lunastuslauseke. Nyt tämä on selvä, kyllä lähtee.. seinät nimittäin. Hyvä tästä tulee

• Seinät pois (tai siis vain nuo punaisella merkityt)
• Laminaatit lattiaan, malli joku lankku
• Keittiö ja kodinkoneet uusitaan
• Astianpesukone asennetaan, mutta hanoja ei vaihdeta (koska LVIS)
• Kaikki tapetit poistetaan
• Kaikki seinät maalataan, väri valkoinen, tapetit tai muu väri sitten myöhemmin
• Katot maalataan, väri valkoinen
• Sähköt uusitaan keittiön osalta, mutta keskusta ei vaihdeta (koska LVIS)

Taas nettiin ja tarjouspyyntöjä kehiin, neljään timanttileikkausfirmaan, viiteen sähköfirmaan ja kaupan päälle kysellään vielä muuttofirman hinnat. Nyt saa suomalaiset pienyrittäjät töitä. Tarjouskilpailu alkakoon. Oli isänmaallinen olo. 

Öö, mikäs tämä tämmöinen asbestikartoitus juttu nyt muuten on..nevö hööd..

Sori vähäiset kuvat, mutta ei ole vielä käsiini sattunut mielikuvia tallentavaa kameraa.

Enemmän kuvia ja vähemmän tekstiä, ei ihmiset jaksa lukea mitään jorinoita tai tajunnanvirtaa..Yritän taas nöyränä opetella

Asunnosta

Etsin ensisijaisesti kaksiota, koska se olisi sopinut varsin hyvin tähän projektiasumiseeni, mutta sopivaa ei oikein tahtonut löytyä. Etuovi.com:ia selatessani törmäsin useamman kerran kaksion hinnalla myynnissä olevaan kolmioon aivan Kouvolan keskustassa. Aloin miettiä että eihän lisätilasta olisi koskaan haittaa, varsinkin jos siitä ei aiheudu lisäkustannuksia. Tässä kohteessa oli myös hyvin kohtuullinen hoitovastike. Päätin soittaa välittäjälle ja käydä tutustumassa asuntoon, koska myyntiesitteen valokuvista ei oikein selvinnyt minkälaisesta kohteesta on kysymys.

Totuuden nimissä on sanottava, ettei ensimmäinen käynti asunnossa ollut  "rakkautta ensisilmäyksellä". Asunto oli todellakin alkuperäiskunnossa. Asunnon alkuperäisen omistajan perikunta (tytär) myi asuntoa, mutta oli päättänyt yrittää myydä sen remontoimattomana. Myyntiesitteen termi "remonttitaitoiselle" sai konkreettisen muodon. Asunto oli kyllä ihan asuttavassa kunnossa, eli pakkohan ei olisi tehdä mitään remonttia, mutta kuvista selviää, että ehkä jotain kannattaisi tehdä.

Tässä huoneessa on toiminut parturi-kampaamo

 Tähän väliin on todettava, että tällä kokemuksella blogin kirjoittamisessa on vaikeinta näiden kuvien asettelu, ei blogiviisaiden markkinoima nimivalinta, eikä sisällön tuottaminen. Eli sori näistä, yritän opetella.. Käsittämättömän tuskallista.

Alkuperäistä

Varmaankin pitkäaikaisen Amerikanautoharrastuksestani vuoksi näin asunnossa paljon hyvää ja mielikuva valmiista, itseäni miellyttävästä asunnosta jäi pyörimään mieleeni. Näin jo hieman jälkikäteen tunnistan tilanteessa samankaltaisia piirteitä kun näen jonkin autoprojektin. Vaikka autonromun läpi kasvaisi paksu Karjalan mänty ja kaikki metsän elävät olisivat raadossa pitäneet korteeriaan, niin käsittämättömällä tavalla mieleeni hiipii mielikuvat mahdollisuuksista, joita kanssaihmisten täydellisenä romuna pitämään autoon sisältyy. Mitä sitä voisikaan tehdä, miltä se valmiina näyttäisi, mitä osia siitä tai siihen voisi käyttää, mitä siitä pitäisi muuttaa jne. Silloin ei ajatella työn tai kustannusten määrää, valitettavasti.

Tein tarjouksen asunnosta laskeskeltuani mahdollisia kustannuksia remontteineen, mukaan lukien tuleva putkiremontti. Päädyin siihen, että ei tässä voi konkurssi tulla ja asumiskustannukset pysyisivät joka tapauksessa kohtuullisina.


Ensimmäinen tarjous, jossa en ihan kehdannut toteuttaa TV:stä tutun huutokauppakeisarin filosofiaa, ei johtanut vielä kauppoihin, mutta toisaalta en ollut niin ajatellutkaan. Sainpahan tietää mikä oli myyjän ajatus hinnasta. Viikon verran kauppaa hierottiin ja lopulta päädyttiin mielestäni ja toivottavasti myös myyjän mielestä kohtuulliseen hintaan. Niinpä minusta tuli aiemman "miljoona-asunnon" kolmas (perikunta, joka on asunut lapsuutensa asunnossa, mukaan lukien) omistaja.

Ei ne asunnot ole olleet halpoja ennenkään ja ihan hyvä kannustava maksutapa rakentajalle

Talosta

Asunnon ostopäätöksen jälkeen etsin ja katselin monia kohteita, kriteereinä olivat muun muassa sijainti ja sijainti. Toki hinnalla ja kunnolla oli oma osuutensa. Jotenkin olen mieltynyt noihin ennen elementtirakentamisen aikakautta paikalla valmistettuihin kerrostaloihin. Viehtymykseeni lienee vaikuttanut omat asumiskokemukseni useammasta sellaisesta asunnosta. Huomasin, että asuntoja on kyllä kohtuullisen edullisesti myynnissä, mutta kaikissa oli mielestäni jotain kummallista, niiden sijainti ei miellyttänyt tai hoitovastikkeet olivat kohtuuttoman suuria.

Yleensä tuon aikakauden asunnoissa huonejärjestelyt eivät valitettavasti ole aivan nykyaikaisia, kylpyhuoneet ovat melko pieniä ja keittiöt epäkäytännöllisiä, silti pidän näistä asunnoista. Joskus mietin, minkälaista elämä tuollaisissa asunnoissa on ollut, jos pienessä asunnossa on asunut useampia ihmisiä, eikä kaikilla todellakaan ole ollut omaa huonetta tai muuta tilaa minne sulkeutua. Toki lienee syytä muistaa, että kerrostaloon muuttaminen on ollut iso muutos aiempiin kylmiin ja vetoisiin ulkohuussilla ja kantovedellä varustettuihin puulämmitteisiin taloihin tai asuntoihin. Muuttaminen tiilikerrostaloon lienee ollut 50-luvulla luksusta.

Tämä kerrostalo, jossa Kämp Kouvola 2.0 sijaitsee on rakennettu vuonna 1957 paikallisen kauppaneuvoksen toimesta aivan Kouvolan keskustaan ja samaan rakennukseen on sijoitettu useampi liikehuoneisto. Kauppaneuvoksen oma asunto sijaitsi asiaankuuluvasti ylimmässä kerroksessa, se olisi muuten tällä hetkellä myynnissä, alkuperäiskuntoinen 8 h + k.

Taloyhtiössä on parveke- ja ikkunaremontit tehty, mutta putkiremontti (LVIS) on hankesuunnittelu vaiheessa, eli kylpyhuoneet yms. menevät uusiksi parin vuoden sisällä, joten tässä vaiheessa en aio kylpyhuoneeseen koskeakaan, vaan yritän "nauttia" muun muassa istuma-ammeen tuomasta mukavuudesta. Kuten ohessa olevista kuvista voi havaita, talon yhteisissä tiloissa on vielä alkuperäisyyttä mukavalla tavalla havaittavissa.

MankeliHUONE sanan varsinaisessa merkityksessä

Ohjeet saunojille, ilmaiset saunavuorot 7. kerroksessa

Roskakuilut löytyvät jokaiselta kerrostasanteelta, eivät tosin ole enää käytössä

Nimestä

Blogien perustamisblogeja ja muita blogiviisaiden ohjeita lukiessani, päällimmäisenä jäi mieleen lähes kaikissa teksteissä korostettu blogin nimeämisen tuska. Nimivalinta on kuulemma vaikeinta ja tärkeintä. Omasta mielestäni muita kiinnostavan sisällön tuottaminen on huomattavasti vaikeampaa ja tärkeämpää, mutta ehkäpä minä tätä bloginpitoa harjoitellessani "valaistun" ja lopulta ymmärrän mitä viisaammat tarkoittavat.

Tämän blogin nimesin siinä ensisijaisesti käsiteltävän projektin mukaan. Kämp Kouvola 1.0 olkoon tämä ensimmäinen ja vielä nykyinen residenssini täällä Kouvolassa, jossa projektiluonteista asumista on jo kolme vuotta takana. Projektiluonteista, koska tämä tuskin tulee olemaan kotikaupunkini, kunhan tästä aikanaan vapaaherraksi jään.

Blogin nimeä miettiessäni pohdin myös blogiviisaiden varoituksia nimen yksilöllisyydestä, otin riskin, että Hotelli Kämp tai Kämpin suku ei nosta tekijänoikeuskannetta minua vastaan. Tarkoitus ei ole edes yrittää päästä asumisviihtyvyydessä Hotel Kämpin tasolle tai kilpailla hotellin kanssa muutenkaan. Nimi on mielestäni enemmän lyhenne asuntoa tarkoittavasta murresanasta tai leiriä/tilapäistä asumusta tarkoittavan englanninkielisen vastineen huono tai mukahauska foneettinen väännös. Itselleni Kämp Kouvola on jäänyt jokapäiväiseen käyttöön muun muassa navigaattoriin tallennettuna, toista kotiani tarkoittavana paikkana.

Interiööriä Kämp Kouvola 1.0:sta

Puntaroin aikani vuokra-asumisen ja omistusasumisen välillä ja päädyin siihen, että todennäköisemmin minulle koituu vapaaherravuosilleni enemmän hyötyä omistusasumisesta kuin vuokralla olosta. Kuukausittaiset asumiskustannukset ovat kuitenkin aivan samat. Jääpähän ainakin perikunnalle, vai miten se vanhempi termi kuului, jälkeenjääneille jotain selvitettävää.

No niin..

 Eli kaikkien hyvien projektien aloitussanat, jotka lausutaan määrätietoisesti samalla hihoja, toimeenryhtymisen merkiksi, ylös käärien.

Jottei projektit loppuisi, niin hankin sitten omistukseeni Kouvolan ydinkeskustasta kolmion.
Asunto-osake on asiaankuuluvasti alkuperäisessä kunnossa vuodelta 1957 ja tarkoitukseni on remontoida siitä itselleni sopiva kaupunkiresidenssi, koska työni vuoksi tulen viettämään täällä vielä useamman vuoden arkipäivät.

Aikomukseni on tässä blogissa jakaa kokemuksia kerrostaloasunnon remontista lähes täydellisen maallikon näkökulmasta.  Aion tietenkin tehdä kaiken itse tai siis todellisuudessa jollain tekosyyllä houkuttelemiani ystäviä ja muita läheisiäni hyväksikäyttäen. Nykymääräyksillä ei kaikkea voi itse tehdäkään, eli pakolliset ammattimiesten hommat on aikomus teettää ammattilaisilla (asbestikartoitukset, sähköt, putket, kiviseinien leikkaukset).

Samalla tässä selvinnee tuleeko nyt alkavasta projektista prosessi ja toteutuuko rakennusalalla kiertävä vanha sanonta "Alussa rakennuttajalla on rahat ja rakennusmiehillä kokemusta, ja lopussa toisin päin."

Kolmannen kerroksen residenssi keskustan sykkeessä

Tämä projekti alkoi oikeastaan jo kuukausi sitten, kun tein kaupat asunnosta, mutta tässä taloyhtiössä sattuu olemaan toisten parjaama ja toisten kiittämä "lunastuslauseke", eli taloyhtiön nykyisillä osakkeenomistajilla on yhtiön säännöissä määritelty aika lunastaa myyty osake myyntihinnalla. Tässä tapauksessa lunastusaika oli 1 kk, joka umpeutui tänään.

Lunastuslausekkeen umpeutumista odotellessa on ollut aikaa miettiä, että mitähän sitä tuli ostettua ja toisaalta suunnitella tulevaa remonttia. Hetkittäin olen jopa toivonut, että lunastuslauseke voisi olla voimassa myös toisinpäin.

Samaisen odottelujakson aikana hiipi mieleeni ajatus myös remontin toteutumisen dokumentoinnista näin blogin muodossa. Yhtä maallikko olen blogikirjoittajana kuin kerrostaloasunnon remontoijanakin, eli eiköhän se tämäkin suju, kun en ole ennen kokeillut.

Palautetta ja kommentteja saa antaa niin tuttavat kuin "kylänmiehetkin", jos vaan olen osannut nuo paragraafit laittaa kohdalleen tuolta asetuksista. Blogin ulkoasukin saattaa muuttua koska tahansa, kun en vielä tiedä miten on hyvä.

Tällaisesta pohjaratkaisusta lähdetään liikkeelle, tai siis ei, koska tuossa keittiön ja olohuoneen välissä ei ole oikeasti tuota aukkoa, eikä tuonne kylpyhuoneeseen todellakaan mahdu pesukonetta, keskimmäisessä huoneessa on oikeasti kaapisto ja oikean puoleinen huone on toiminut parturina.

Suuntaa antava pohjapiirros, ei mittakaavassa, eikä muutenkaan oikein kohdallaan

<a href="https://www.bloglovin.com/blog/18364663/?claim=sh7gxg4zgf6">Follow my blog with Bloglovin</a>