Pahoittelen päivitysten viivästymistä, koska muu elämä, mutta päivitellään nyt vähän enemmän, ainakin kuvia.
Tiililaattaseinät olen saanut valmiiksi, enkä tainnut niitä saada pilattua saumauksella, ainakaan omasta mielestäni. Saumoihin meni 25 kg muurauslaastia, aika paljon sain turattua.
On tainnut mennä koulut hukkaan, kun tiililaattoja jäi puolet vielä jäljelle, mitenkähän lienen pinta-alat laskenut. Toivotaan, että niille vielä sija löytyy.
Tulevan työpisteen osat, tosin näissä ei tullut kokoamisohjeita mukana, joten jouduin käyttämään sitä mitä sunnuntai päivänä sattui olemaan ja menemään vähän fiiliksellä. Kaksi eurolavaa, kaksi entisen keittiön laatikkoa, yksi Golden Jubilee-appelsiinilaatikko suoraan 50-luvulta, kaksi kertalavaa, ruuveja ja vähän mielikuvitusta.
Tämmöinen siitä sitten tuli, versio 1.0
Pöytäpinta-alaa ei ollutkaan riittävästi, joten kehitysverio 2.0 valmistui aika pian.
Tässä kuvassa vielä työtuolin virkaa toimittaa lampaantaljalla ja kalustepyörillä höystetty kaapelikela. Työpöydän laatikkojen runkoina hyödynnettiin vanhan keittiön laatikkoja. Vetiminä juuttiköyttä Motonetistä, käytin 40 cm ja loput 4 m 60 cm päätyi koiran puruleluksi. Aputasona vasemmalla vanha perunalaatikko ja sen alla kertalava. Oikealla kertalavan puolikas ja eurolavan osia.
Sitten vähän yleiskuvia nykytilanteesta koottujen selitysten kera.
Aloitetaan eteisestä. Oven vieressä on kertalava, jossa on lasihyllyt. Keskimmäisen hyllyn taakse on sijoitettu jatkojohto puhelimien ynnä muiden vempaimien latureita varten. Hyllyssä on paikat avaimille ja muille tarpeille, koska muutenhan ne tavarat on missä sattuu ja eivätkä varmasti mukana, vaikka pitäisi.
Tällä hetkellä yleisvalon virkaa toimittaa Ikean risukasaan viritetyt ajastimella varustetut kausivalot, hyvä idea kotijoukoilta. Lattialla reunoissa Ikean käytävämattoa ja keskellä pitkänukkainen eteisen matto, luonnollisesti sellaista mallia mihin ei raaski kengät jalassa astua.
Tyhjä tila vasemalla täyttynee peilillä, koska niitä peilejä nyt sattuu noin neljä neliötä parturihuoneen perintönä nurkissa lojumaan.
Naulakko puuttuu, mutta siitäkin on suunnitelma hautumassa, jatkossa eteisen kaapit saattavat luovuttaa tilansa naulakolle.
Verhot ja verhotangot puuttuvat, enkä tiedä vielä tuleeko edes, jos tulee niin verhotankojen tarpeet pitää tilata ulkomailta, koska Suomesta ei ainakaan netin kautta löydy vanhoja valurautaisia vesiputken liitoslaippoja.
Työpisteessä vasemmalla on yhdistetty 23" televisio ja näyttö nivelöidyllä seinäkiinnityksellä. Oikealla toinen näyttö. Ylimmän vaakalaudan alta pilkistävät kauko-ohjaimella toimivat työpisteen led-valot. Työpisteessä on integroituna latauspaikat tietokoneille sekä neljälle USB-liitintä käyttävälle laitteelle.
Työtuoli on vaihtunut kaapelikelasta suomalaiseen Patruuna-työtuoliin, ostin kaksi Tori.fi:stä kun halvalla sain. Tuolin pehmusteena on lampaantalja helpottamassa pitkän istumisen aiheuttamaa rasitusta. Tuoli myös pyörii ja kiikkuu.
Lähiaikoina on tarkoitus saattaa tuoli sisustukseen sopivammaksi poistamalla tuo hyvin avokkaan näköinen lakkaus ja mahonkiväri. Jos ei tule hyvä niin onneksi on sitten se toinen samanlainen.
Makuuhuoneessakaan ei ole vielä verhoja, enkä tiedä tuleeko ollenkaan. Kellokin vielä odottaa seinälle pääsyä. Seinien maalus tai tapetointi odottaa vielä ideoita. Yllättäen olen kyllä toisaalta mieltynyt ihan noihin perusvalkoisiin seiniin.
Yöpöytänä toimivaan kaapelikelan puolikaaseen tekaisin oven ja hyllyn,eli tein siitä kaapin.
Lempirunoni, Hymyilevä Apollo hakee vielä paikaansa. Tässä on koko elämän kaari, ei voi kuin ihmetellä miten Eino Leino on tämän 19 vuotiaana kyennyt kirjoittamaan. Hyvä asenne, arvostan.
Tässäpä näitä aluksi. Lähipäivinä sit lisää kuvia ja selityksiä.
